Vuodatus.net tökkii mielestäni liikaa ja liian usein. Siksipä siirrän Rakas Maa -blogini ajatukseni.nettiin. Kuinka siellä käy, selviää aikanaan. Siirrän varmaankin kaikki kirjoitukset pikku hiljaa uuteen osoitteeseen.

Tervetuloa lukemaan blogia osoitteeseen:

http://rakasmaa.ajatukseni.net/

Kahden kuukauden päästä järjestettävästä Earth Hour 2009 -tapahtumasta on tulossa suurin koskaan järjestetty maailmanlaajuinen valojensammutustempaus. Sammuttamalla valot yksityiset ihmiset ja erilaiset organisaatiot ilmaisevat huolensa ilmastonmuutoksesta ja vaativat päättäjiltä tiukkoja toimia. Tapahtumaan osallistuvien kaupunkien määrä on jo nyt ylittänyt viimevuotisen. Maita on edellisvuoteen verrattuna mukana jo yli kaksinkertainen määrä. Tapahtuman tukijoiksi on ilmoittautunut arkkipiispa Desmond Tutu ja muita maailmankuuluja henkilöitä.

Sydneyssä vuonna 2007 käynnistynyt tapahtuma on kasvanut yhden kaupungin ilmastotapahtumasta maailmanlaajuiseksi liikkeeksi. Vuonna 2008 tapahtumaan osallistui 371 kaupunkia 35 maasta. Tänä vuonna jo 377 kaupunkia 74 maasta on ilmoittanut vaativansa toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi sammuttamalla valonsa maaliskuun viimeisenä lauantaina 28.3. klo 20.30–21.30.

Suomesta mukana on tällä hetkellä noin 20 kaupunkia ja kuntaa, jotka osallistuvat tapahtumaan erilaisin tavoin. Näiden joukossa ovat muun muassa Helsinki, Tampere, Espoo ja Oulu. Earth Hourin viralliset yhteistyökumppanit ovat Helsingin Sanomat, Nokia, OP-Pohjola ja Tieto. Näiden lisäksi mukana on iso liuta muita yrityksiä, organisaatiota ja järjestöjä.

”Suomessa innostus Earth Hour -tapahtumaa kohtaan on ollut suurta niin kunnissa, yrityksissä kuin erilaisissa järjestöissäkin. Näiden tahojen aktiivisuuden ansiosta meillä on hyvä mahdollisuus saada jopa miljoona suomalaista ottamaan osaa sammuttamalla valot kodeissaan”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Timo Tanninen.

Tapahtuman aikana valot pimenevät useista kunnan- ja kaupungintaloista, yritysten konttoreista ja muista rakennuksista. Esimerkiksi Helsingissä valot pimenevät Helsingin Tuomiokirkosta, useista muista kirkoista ja presidentinlinnasta. Osallistuvat yritykset ja organisaatiot valitsevat jonkun näkyvän kohteen, kuten pääkonttorinsa, josta pimentävät valot tapahtumatunnin ajaksi. Suunnitteilla on myös useita ilmasto- ja kulttuuriaiheisia tapahtumia ja kahvilakonsertteja Earth Hourin aikaan.

WWF:n kansainvälinen johtaja James Leape uskoo kampanjan mahdollisuuksiin vaikuttaa ilmastonmuutosta koskeviin päätöksiin. ”Tulevien kuukausien aikana mukaan liittynee vielä satoja kaupunkeja. Earth Hour -tapahtuma antaa maailmanlaajuisen valtakirjan ilmastonmuutosta hillitsevien päätösten tekoon”, hän sanoo.

Mukaan on ilmoittautunut 37 pääkaupunkia ja muita maailman metropoleja. Näitä ovat muun muassa Peking, Sydney, Rooma, Rio de Janeiro, Lontoo, Kööpenhamina, Istanbul, Bryssel ja Cape Town. Kaupunkien lisäksi valot sammuvat monista maailman näyttävimmistä maamerkeistä: esimerkiksi Rio de Janeiron Kristus-patsas ja maailman korkeimmat rakennukset, Taiwanissa sijaitseva pilvenpiirtäjä Taipei 101 sekä Dubaissa sijaitseva The Burj Dubai, pimenevät tunniksi.

Earth Hour 2009 on saanut lähettiläikseen maailmankuuluja julkisuuden henkilöitä, muun muassa Nobel-voittaja, arkkipiispa Desmond Tutun ja näyttelijä Cate Blanchettin. Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikana Barack Obamasta taideteoksia tehnyt taiteilija Shepard Fairey tuottaa Earth Hour -kampanjalle visuaalista materiaalia.

Lähde WWF

SYKE ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto tiedottavat

Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan teknillinen yliopiston selvityksessä on vertailtu erilaisten kassimateriaalien kasvihuonekaasupäästöjä niiden koko elinkaaren ajalta. Muovikassia verrattiin paperi- ja kangaskasseihin ja uusiomuovisiin ja biohajoaviin ostoskasseihin. Tutkimuksen mukaan ostoskassien valmistuksen, käytön ja hävityksen kasvihuonekaasupäästöt eivät ole merkittäviä muun kulutuksen rinnalla. Yllättäen selvisi, että uusiomuovikassi rasittaa ympäristöä kangaskassia vähemmän.

Hankkeen päärahoittajana oli Tekesin ClimBus - Ilmastonmuutoksen hillinnän liiketoimintamahdollisuudet -ohjelma. Lisäksi hankkeeseen osallistuivat ja sitä rahoittivat ostoskasseja tai niiden materiaalia Suomessa valmistavat yritykset: Suominen Joustopakkaukset Oy, Plastiroll Oy, UPM-Kymmene Oyj Wisapaper ja Cabassi Oy.

Suomessa myydään vuosittain vajaat 300 miljoonaa ostoskassia, joista valtaosa on muovikasseja. Niiden vaikutus ilmastonmuutokseen on muun kulutuksen rinnalla pientä. Kassien laittaminen keskinäiseen paremmuusjärjestykseen on moniulotteinen ongelma, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. Eri materiaaleista valmistettujen kassien keskinäinen paremmuus riippuu ennen kaikkea kangaskassien käyttömäärästä sekä kotitalouden jätehuoltoratkaisuista; käytettyjen jätepussien määrästä ja painosta.

Uusiomuovikassi vaikuttaisi parhaalta vaihtoehdolta

OPTIKASSI-hankkeen tulosten perusteella uusiomateriaaleista valmistettu muovikassi vaikuttaa nykytilanteessa parhaalta vaihtoehdolta. Paperi- ja muovikassin paremmuudessa keskeistä on jätepussien painon lisäksi paperin kierrätysaste ja paperin hajoamisaste kaatopaikalla. Mikäli suurin osa paperikasseista kierrätetään, paperikassi on todennäköisesti ympäristön kannalta parempi kuin muovikassi. Tämä pätee ainoastaan valkoisille paperikasseille. Ruskeita paperikasseja ei voi kierrättää paperinkeräyksen kautta.

Aiemmista tuloksista poiketen puuvillainen kestokassi ei ole paras kauppakassi. Puuvillan valmistuksessa tarvitaan paljon energiaa ja kasteluvettä, joiden tuotannossa aiheutuu runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi kestokasseja käytettäessä jätehuolto on ratkaistava muilla kertakäyttöisillä pusseilla, jolloin korvaavien pussien paino nousee ratkaisevaan asemaan. Kevyillä jätepusseilla ja suurilla käyttömäärillä puuvillakassi ohittaa kestävyydessä muovikassin, mutta ei uusiomuovikassia tai paperikassia. Tulosten valossa kestokasseihin olisi käytettävä muita kuituja puuvillan sijasta.

Biohajoava ostoskassi todettiin huonoimmaksi vaihtoehdoksi. Nykyisellään niihin lisätään lujuuden parantamiseksi seosaineita, jotka ovat fossiilisperäisiä. Niiden biohajoaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, kun pusseja kompostoidaan tai viedään kaatopaikalle. Biohajoava ostoskassi oli päästöiltään vertailukelpoinen muihin kasseihin ainoastaan, jos se poltettiin tai mädätettiin biokaasuksi.

Ostoskassien tuotekehitystä kannattaa jatkaa

Ostoskassi on osa suurempaa kokonaisuutta, ja kuluttajan kannattaa muuttaa ostoskassien avulla kaupassakäyntitottumuksiaan ja jätehuoltoaan ilmastoystävällisempään suuntaan. Tehokkaimmin ostoksilla käynnin ilmastovaikutusta voi vähentää käymällä harvemmin kaupassa ja ostamalla täysiä kassillisia.

Vaikka ostoskassien vaikutus ilmastonmuutokseen on vähäinen, kuluttajat haluavat tuotteita, jotka mahdollistavat ekologisemman elämäntavan. Tämän vuoksi ostoskassien tuotekehitystä kannattaa jatkaa. Suurimmat ilmastohyödyt saavutetaan, jos tuotekehityksellä saadaan aikaan muutoksia ihmisten liikkumisessa tai kulutustottumuksissa. Tulosten pohjalta pelkästään muovikasseihin kohdistuvat rajoitukset eivät ole Suomessa perusteltavissa.

Lisätietoja

• Julkaisu: Ostoskassien ilmastovaikutusten vähentäminen. Tuomas Mattila, Marjukka Kujanpää, Tuuli Myllymaa, Marja-Riitta Korhonen, Risto Soukka ja Helena Dahlbo. Suomen ympäristö 2/2009.

Tutkija Tuomas Mattila, Suomen ympäristökeskus SYKE 
p. 0400 148 769, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Helena Dahlbo, SYKE, p. 0400 148 700, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Professori Risto Soukka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto,
p. 0400 723 094, etunimi.sukunimi@lut.fi

Lähde Suomen ympäristökeskus